lauantai 12. marraskuuta 2016

Reality check: Euro on tuhoisa Suomelle, koska Suomen teollinen pohja on kapea

Tyhmyri: "Euro on tuhoisa juuri siksi, että Suomen teollinen pohja on kapea. ...  tyydyn linkkaamaan aikaisemman kirjoitukseni. Tuo kirjoitus löytyy täältä."

Tyhmyrin linkittämässä aikaisemmassa blokipostauksessa puolestaan lukee:

"Huom: Tämä on lähes kaksi vuotta vanhan blogikirjoitukseni uudelleenpostaus. Syynä se, että jälleen ovat eurotrollit monessa yhteydessä nostaneet euron perusteluksi teollisen pohjamme suppeuden. Tuo perustelu on niin harhainen, että katson tarpeelliseksi postata tämän uudelleen."


Ilmeisesti "Suomi elää viennistä" -syystä johtuen Tyhmyrin aikaisempi kirjoitus painottuu (vinoutuu) liiaksi viennin edistämisen vaikutusten tutkimiseen, jonka vuoksi vain kolmessa lauseessa viitataan tuonnin vähentämiseen myönteisiin vaikutuksiin kansantalouden kannalta:

"Sahojen työntekijät kiroavat inflaatiota tankatessaan autonsa ja uusiessaan televisionsa. ... ainahan sen Floridan-matkan voi vaihtaa lomaan kotimaassa ...  loma-asunnon ostoa Nizzasta on lykättävä koska se on aikaisemmin oletettua paljon kalliimpi."

Jos haluaa tehdä tasapainoisen pohdinnan kauppataseeltaan ~nollatulosta tekevästä Suomaasta (jonka tuonti ja vienti ovat lähes yhtä suuria), tulisi ~puolet tekstimäärästä -ja laskelmista olla tuonnin vähentämiseen liittyviä, ja se toinen puolikas viennin edistämiseen liittyvää.

Suomalaiset poliitikot eivät osaa käyttää mielikuvitustaan riittävän hyvin keksiessään keinoja tuonnin vähentämiseen. Makeis -ja jäätelövero oli nerokas  keksintö, mutta Nestle ei pitänyt siitä, että Suomen valtio hyötyi Nestlen kustannuksella kyseisessä diilissä. Koska EU:n lainsäädännössä valtiot ovat alisteisessa asemassa kansainvälisiin suuryrityksiin nähden, Nestlen valitus komissioon kumosi makeis -ja jäätelöveron.

Nyt tilalle ehdotetaan sokeriveroa, joka oikein toteutettuna pitäisi laskea elintarvikkeisiin lisätyn sokerin perusteella:

"... Valio on tuonut markkinoille jogurtit, joissa yhtiön mukaan on 30 prosenttia tavanomaista vähemmän lisättyä sokeria ... mitä 30 prosenttia vähemmän sokeria oikein tarkoittaa.

– Se tarkoittaa, että kahden desilitran eli 200 gramman jogurttipurkissa oli aiemmin 16 grammaa lisättyä sokeria ja 8 grammaa luontaista sokeria. Nyt purkissa on 11,2 grammaa lisättyä sokeria ja 8 grammaa luontaista sokeria. Vuonna 2020 kahden desin purkissa on 8 grammaa lisättyä sokeria ja 8 grammaa luontaista sokeria."
(https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/206415-suomi-yrittaa-nyt-veroa-joka-ei-ole-onnistunut-missaan-muussa-eu-maassa-hedelmat-ja)

Sokeriveron kaksinkertainen nerokkuus piilee siinä, että se ensinnäkin vähentäisi suomeen tuotavien ja lisättyä sokeria sisältävien tuotteiden määrää. Pitkään säilyviä (siis korkean lisätyn sokeripitoisuuden elintarvikkeita) kannattaa kuljettaa pitkiäkin matkoja, jonka vuoksi niiden tuotannossa pätee suuruuden ekonomia.

Sokerivero ohjaisi kulutuksen painopistettä siirtymään  huoneenlämmössä säilyvistä marjahilloista kohti jääkaapissa säilyviin ja vähemmän sokeria sisältäviin marjahilloihin, joiden rahtaus keski euroopasta suomeen ei olisi enää niin kannattavaa kuin ei-kylmäkuljetusta vaativien elintarvikkeiden rahtaus.

Se toinen puoli sokeriveron nerokkuudesta olisi (lihavuuden vähenemisen myötä) aikuisiän diabeteksen ja syövän väheneminen. Diabetesepidemian hoitoon (tuontilääkkeisiin ja hoitohenkilökunnan palkanmaksuun) käytetään ulkomaan valuuttaa (euroja), jotka ovat  lainattava ulkomailta ja kirjattava valtion velaksi (koska euroja ei voi saada lisää valtion kassaan kasvattamalla euroja suomeen tuovan vientiteollisuuden verotaakkaa, vaikka vasemmisto näin itselleen ja äänestäjilleen uskottelee).

Kansalaisten ajattelemattomuus ja tietämättömyys kansantalouden ja yksittäisten kuluttajien mieltymysten välisistä syy-seuraussuhteista  paljastuu hyvin em. linkin lopussa olevasta mielipidekyselystä:

"Kannatatko sokeriveroa?

Vuodenvaihteessa poistuvan makeisveron tilalle esitetään sokeriveroa.

En     56% (9 ääntä)
Kyllä  44% (7 ääntä)

Ääniä yhteensä: 16"


Harmillisesti em. linkissä robottien äänestämistä estävä captcha on liian vaikea, se estää käytännössä myös ihmisten äänestämistä, jonka vuoksi vain harva viitsi äänestää.

Minälähtöinen ajattelu on inhimillisen pahuuden lähde


"Sokerihiiren" tapauksessa ihmisen minä muodostuu sokeria hajottavien ruuansulatusbakteerien lähettämistä kemiallisista viesteistä, jotka aivoihin kulkeutuessaan saavat sokerihiiren luulemaan, että hän itse haluaa syödä korkean sokeripitoisuuden omaavia tuotteita, jonka vuoksi myös sokerihiiri (ja sokerihiiripoliitikot) äänestävät minälähtöisen "En halua sokeriveroa" -vaihtoehdon puolesta (siis järkilähtöistä ajattelutapaa vastaan).

Koska sokerihiiret ja yleensäkin minälähtöisen ajattelun kannattajat, siis "Ruukinmatruunat" eivät ymmärrä oman mielensä toimintaa (siis alhainen EQ -lukema suhteessa IQ -lukemaan), he kannattavat sen vuoksi tunnetason ajatteluun (minälähtöiseen, subjektiiviseen ajatteluun) perustuvaa sokeria suosivaa politiikkaa.

Objektiivinen ajattelu, siis tieteellinen ajattelu ja tutkimus on paljastanut ylipainon ja syövän, sekä ylipainon ja aikuisiän diabeteksen välisen vahvan korrelaation. Mutta minälähtöiset ajattelijat, siis "Ruukinmatruunat" haluavat kieltää ilmeiset tosiasiat ja haluavat tehdä minälähtöistä (pahuuteen, siis inhimilliseen kärsimykseen johtavaa) politiikkaa myös tässä sokerivero asiassa.

Elintarvikkeiden lisäksi lähes jokaisesta tuoteryhmästä on löydettävissä sellaisia yksittäisiä tuotteita ja tuoteryhmiä, joiden käyttö joko pahentaa tai parantaa suomen kauppataseen vajetta. Esimerkiksi liikennevälineiden tuoteryhmässä autoilun suosiminen pahentaa suomen kauppataseen vajetta. Perussuomalaiset tekivät suomen talouden kannalta umpityperää politiikkaa halutessaan vanhojen (käytännössä bensapihien ruiskumoottorilla varustettujen) vanhojen autojen ns. romutuspalkkion käyttöönottoa, joka kiihdytti suomen kauppataseen vajeen kasvua kiihdyttäessään (mm. saksalaisten laatuautojen) virtaa suomeen.

Jotain hyvääkin perussuomalaisten "Kyllä autojen romutuspalkkiolle" -tahdon toteutumisessa oli: Saksalaisessa autotehtaassa työskentelevä (ja kansantaloutta ymmärtävä) turkkilainen muslimi siirtotyöläinen kiittää perussuomalaisia lähettäessään euroja sukulaisilleen turkkiin. Perussuomalaisen politiikan ansiosta sekä saksan autoteollisuudessa työskentelevien siirtolaisten, että heidän kotimaassaan olevien sukulaisten taloudellinen asema kohentui hiukan (tosin suomalaisten veronmaksajien kustannuksella).

Sylvi Saimo oli aikoinaan yksi niistä harvoista suomalaispoliitikoista, joka järkitasolla tajusi suomen kansantalouden ja yksittäisen kansalaisen tunnetasolla haluaman automerkin välisen syy-seuraus -suhteen: Kun toimittaja kurvasi Saimon pihaan Toyotallaan, alkoi suomessa valmistetulla Saabilla ajava Saimo luennoida toimittajalle auton valmistusmaan ja suomen kansantalouden välisistä syy-seuraus -suhteista. Saimoa luonnehdittiinkin "eduskunnan ainoaksi mieheksi, jolla on selkäranka." Sylvin Saab 96 on nykyisin Kangasalan automuseossa. (Tämän blogin kirjoittaja on myös omistanut "Made in Finland" -auton.)

Valtiona suomi tulee kokemaan Saabin kohtalon, mikäli suomi ei pysty pitemmällä aikavälillä säätelemään ulkomaalaisten tuotteiden virtausnopeutta suomeen (siis eurojen virtaamisnopeutta ulkomaille).

Koska valuuttakurssin avulla suomi ei voi enää säädellä tuonti-vienti tavaravirtojen (siis rahavirtojen) keskinäisiä suhteita, jäljelle jää vain kekseliäs lainsäädäntö, mikäli suomi halutaan säilyttää itse omista asioistaan päättävänä maana (mitä suomi ei enää nykyisinkään ole, makeisveron kohtalo on todiste tästä).

Mutta perussuomalaisten umpityperä ja oikeistolainen "kaikkea sääntelyä on vähennettävä" -periaatteen noudattaminen estäänee yksittäisten tavaravirtojen sääntelyyn (järkeen perustuvan toimintatavan) käytön.

Suomen valtion olemassaolo perustuu nimenoman kansallisen säätelyn ja sääntelyn olemassaolon. Kun poistetaan kaikenlainen säätely, myös vienti -ja tuonti tavaravirtojen (esim. valmisteveropohjainen) sääntely, poistuu samalla myös suomen valtio asioihin vaikuttamasta. Jäljelle jää vain kansainvälisten suuryritysten valta (meritokratia). Perussuomalaiset siis kannattavat suomen valtion roolin ja merkityksen alasajoa suosivaa oikeistolaista politiikkaa (60% perussuomalaisista kokee olevansa oikeistolaisia).

Meritokratia on hyvä ja oikeudenmukainen hallintomuoto niille suomalaisille, joiden oma kielitaito ja ammatillinen osaaminen ovat niin korkealla tasolla, että he pystyvät myymään omaa osaamistaan (työvoimaansa) kansainvälisille suuryrityksille.

Mutta monilla perussuomalaisten äänestäjillä ja kannattajilla oma osaaminen ja ammattitaito riittää kuitenkin vain siihen, että he "osaavat sorvata ruisleivästä pitkiä pyöreitä paskoja"(*).

Tämän osaamistason ihmiset ovat meritokratiassa häviäjiä, ja kun nämä alhaisen osaamistason ihmiset äänestävät perusuomalaisten puolesta (jos nyt yleensäkään äänestävät), he samalla  myös äänestävät henkilökohtaista omaa etuaan vastaan. Näin ollen perussuomalaiset huijaavat omalla politiikan teollaan (ja eurovaluutan kriittisellä kannattamisellaan) vähäisen ammattitaito -ja osaamistason äänestäjiään, jotka joutuvat kilpailemaan työmarkkinoilla halpatyövoiman ja halpa tavaroiden tuontia vastaan, jolloin joutuvat työttömiksi.

(*) Erään tukityöllistetyn näkemys tukityöllistettyjen ammattitaidoista.